Afganistanilaiselle isosiskolleni

Rakas Homa, tutustuimme yli 30 vuotta sitten, kun tulit Afganistanista Suomeen. Olit työskennellyt Punaisen Ristin (ICRC) sairaalassa Kabulissa yhdessä rakkaan läheiseni kanssa. Siten kuulin sinusta ensimmäisen kerran.

Kun Suomeen tultuasi otit läheiseeni yhteyttä, pyysin saada tavata sinut, koska olemme saman ikäisiä naisia. Tapasimme sitten silloisessa kodissasi Punavuoressa. Lähdimme kauniina kesäpäivänä juomaan teetä Seurahuoneen kahvilaan Helsingissä. Meillä synkkasi heti, ja on synkannut siitä lähtien.

Olen oppinut tuntemaan sinut sydämellisenä ja vieraanvaraisena isosiskona – todellakin kutsumme toisiamme siskoiksi! Olemme olleet mukana toistemme iloissa ja suruissa: juhlissa, häissä ja hautajaisissa. Paljon on molemmille tapahtunut näiden yli 30 vuoden aikana, ja tapahtuu koko ajan.

Rakas perheesi on pyytänyt minua myös matkustamaan kanssaan Afganistaniin, mutta sellaista mahdollisuutta ei ole valitettavasti tullut. Eikä tulekaan nyt. Onneksi minulla oli ilo tavata veljesi perhe USA:ssa vuosia sitten, kuten myös vanhempasi. Äitisi kävi täällä Suomessa kauan sitten  - ja taas tavattiin.

Sinä kävit vielä viime heinäkuussa sukuloimassa Kabulissa. Ihastelin silloin kauniita videoita sukulaistesi ruusutarhasta -  miten uskomattomalta se kaikki tuntuukaan nyt, syyskuussa 2021! 

Elokuu muutti kaiken Yhdysvaltojen vetäessä joukkonsa pois Afganistanista, talibanien vallattua Kabulin, ja Taleban-hallinnon alettua maassa. Siitä lähtien olemme itkeneet ja toimineet yhdessä – ihmisten hätä Afganistanissa on suunnaton.

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: Kimmo Kaisto

..............................................

Jos sinä­­ lukijani haluat auttaa afganistanilaisia hädässä, esimerkiksi nämä järjestöt auttavat maata:

Suomen Punainen Risti

https://www.punainenristi.fi/lahjoita/kuukausilahjoitus/

Lääkärit ilman rajoja

https://laakaritilmanrajoja.fi/apua-afganistaniin/

Unicef

https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/auta-afganistanin-lapsia/