Mäkkylästä Firenzeen arkkitehtiopiskelijaksi

Kirjoitin ystävästäni Kirrestä nuorena toimittajaopiskelijana lehtijutun vuonna XY Alueuutiset-lehteen tällä otsikolla 😊 Hän opiskeli arkkitehtuuria Firenzessä.

Olemme olleet ystäviä niin kauan, 1980-luvulta lähtien, että emme edes muista, miten oikein tapasimme! Ilmeisesti yhteisen ystävän kautta – johon kumpikaan meistä ei pidä enää yhteyttä.

Vuodet vierivät, asuimme Italiassa ja Suomessa eikä lapsiperhearjessa tullut pidettyä yhteyttä. Kesällä 2018 ryhdistäydyin ja pistin Kirrelle Facessa ystäväpyynnön. Siitä se sitten lähti. Tapasimme yhtenä kesäpäivänä Helsingissä Stokkan kellon alla - ja kaikki oli kuin ennen! Siitä lähtien olemme olleet taas tekemisissä. 

Esittelen näissä blogipostauksissani hyviä kansainvälisiä ihmisiä, jotka tunnen eri yhteyksistä. Mutta antaa Kirren itse vastata seuraaviin kysymyksiin:

Kuka olet? 

Olen 50+  sinkkunainen, joka on elänyt kahden maan ja kulttuurin välillä jo kolmatta vuosikymmentä. Tämä on luonut identiteettini. Sekä Suomi että Italia ovat minulle erittäin tärkeitä. Luonteeltani olen sosiaalinen ja iloinen ja tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Ketkä ihmiset ovat sinulle tärkeitä? 

Minulle tärkeitä ihmisiä ovat lapseni, vanhempani ja siskoni perheineen. Ystävät ovat myös tärkeitä ja ystävyyksien vaalimiseen minulla menee aika paljon aikaa vapaa-ajastani. Pidän yhteyttä italialaisiin ystäviini, joita löytyy saapasmaan aivan pohjoisosasta kengänkorkoon asti. Lisäksi amerikkalaiseen vaihto-oppilasperheeseeni olen yhteydessä somen kautta.

Mikä auttaa sinua jaksamaa arjessa? 

Ystävien kanssa jakaminen auttaa arjessa. Liikunta auttaa myös, tällä hetkellä harrastan lähinnä sauvakävelyä.

Mottosi elämälle? 

Ole itse se energia, jota haluat vetää puoleesi.

Mitä haluat tehdä tänä vuonna? 

Haluan päästä Italiaan nauttimaan kauniista maisemista ja tunnelmasta. Haluaisin myös opiskella jotain uutta.

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: Kirre


Comments

  1. Ihanaa kun löysitte toisenne uudelleen! Ystävyydessä parasta onkin, että kun tapaa niin voi olla ihan oma itsensä ja olla hyvä ystävä toiselle.

    ReplyDelete
  2. Kiitos kommentistasi! Ystävät ovat kyllä elämän sokeri :)

    ReplyDelete

Post a Comment

Popular Posts